torstai 8. tammikuuta 2015

Yrttipuutarhuri kiittää ja kuittaa

Piia:


Minussa asuu puutarhuri. Se on ihan pieni ja melko kokematon, mutta sellainen, joka innostuu ja nauttii vilpittömästi omien kättensä tuottamista hedelmistä. Joskin yrtit on tässä tilanteessa sopivampi termi.

Helsinki Design Weekin aikaan kävin Teurastamolla konttinäyttelystä bongaamassa uusimmat ja mielenkiintoisimmat kodintuotteet. Silmääni pisti jo siellä pirtsakan värinen Tregrenin ”Genie” yrttipuutarha. Näppärän kokoinen ja hyvännäköinen tuote tuli vastaan heti perään Habitare-messuilla hienona installaationa sekä omalla osastollaan. Osastolla minulle kerrottiin tuotteen olevan biokomposiittia ja valmistuksenkin olevan täysin kotimaassa! Se ja messutarjous vahvistivat ostopäätöksen syntymisen ja syyskuusta asti olen ollut onnellinen yrttipuutarhuri.

Ostin kaupasta yrttiruukut, kasasin laitteen ja aloitin puutarhurin urani. Ja totta tosiaan, hommahan toimii! Samat yrtit on pysyneet elossa jo kolme kuukautta. Myönnettäköön, että kun minulta loppui vesiviljelyyn käytettävä ravinne, nuupahtivat yrtit aika pahasti. Nyt olen hankkinut sitä lisää ja odotan uutta kukoistuskautta. En tiedä tuleeko sitä, mutta ainakin basilika näyttää jo nyt parin päivän jälkeen paljon paremmalta. Timjami saattaa olla mennyttä, mutta en luovuta ihan vielä. (tekstin julkaisun aikaan pakko myöntää, että yrtit ei selvinneet mun laiminlyönnistä.)
Käyttö on superhelppoa: kolmen viikon välein ruukun huuhtelu ja uudet vedet sekä lannoite. Ei todellakaan vaadi paljoa.

Nälkä kasvaa syödessä ja nyt haaveilen omasta puutarhasta. Sellaista ei varmaankaan ole ihan lähi-aikoina luvassa, niin toiseksi seuraava haave on oma palsta kesäksi. Tai jos jostain irtoaisi edes kasvatussäkki.

Siinäpä teille mun tulevaisuuden suunnitelmat: kasvattelen vauvaa ja yrttejä. Ja on mulla ekaa kertaa elämässäni myös tavoitefarkut, joihin meinaan jossain vaiheessa mahtuan:) 

Kiitos Motivukselle ja kaikille lukijoille kuluneista vuosista. Voikaa hyvin ja nauttikaa elämästä!

Rakkaudella,

Piia


sunnuntai 28. joulukuuta 2014

Marjon viimeinen haastelaji & bloggaus SPORTTIKAKKOSISSA


Marjo:

Nyt on aika pistää vuosi pakettiin viimeisellä haastelajilla. Olin jo varautunut menemään jonnekin himmeeseen booty sheikkaus -tanssiin kunnes pääni ei enää kääntynyt ja niska oli superkipeä. Sen sijaan päätin siis hoitaa itseni kuntoon kevyellä jumpalla. Tsekkasin Motivuksen tarjonnan ja päädyin kuntokeskuksen oman nimiseen jumppaan availemaan niskojani.

Motivuksen Nettisivut selittävät jumpan näin ” Perusjumppa. Tehokas ja selkeä tunti, joka koostuu perusliikkeistä rakennetusta noin 20 min. lämmittelystä (mm. marssi, polvennostot, kanta-peppuun), noin 20 min. lihaskunto-osuudesta koko keholle sekä noin 10 min. venyttelyistä. Tunti ei sisällä monimutkaisia askelsarjoja. Tunnilla soitetaan reipasta, liikkeitä tukevaa ja vaihtelevaa musiikkia. Sopii hyvin aloittelijoille.”

Ensimmäisen tunnin jälkeen Stokkan pisteessä olin niin iloinen, että laitoin palauteboksiin suuret kiitokset. Toisen kerran jälkeen Ruoholahden pisteessä kipu ei ollut enää niin kova joten uskaltauduin samana iltana hierontaan Hyvinvointi Suloon. Hieronnassa tajusin, että kipu oli poissa normaalista olemisesta, mutta niskat olivat silti todella kosketusarat. Hieroja Annastiina antoi venyttelyohjeita sekä kiellon neulomiseen, päätetyöskentelyyn tai kovaan treeniin.

Olen käynyt Motivus-jumpassa nyt kolme viikkoa putkeen kerran tai kaksi viikossa. Siihen olen vointini mukaan lisännyt myös Pacea tai MovePacea. Niskat tuntuvat hyviltä, mutta pelkään kuitenkin vähän, että ne menevät uudestaan jumiin. En ole satuttanut itseäni koskaan pahasti tai ollut lapsuuden jälkeen kuin pari kertaa sairaana. Sairauden, tapaturman tai vaikka tän lihasjumin jälkeen arvostaa taas omaa terveyttään ihan uudella tavalla!

Olen niin tyytyväinen itseeni, että jaksoin suorittaa tekemäni haasteen läpi. Olen löytänyt kivoja uusia lajeja ja ennen kaikkea uskaltanut kokeilla! Olen yksinäni välillä aika vässykkä joten esim. tanssitunneille meneminen on ollut mulle tosi iso juttu! Uskon kokeilevani uusia juttuja tämän jälkeen paljon itsevarmemmin.

Tämän kirjoituksen myötä hyvästelen lukijat tämän blogin puitteissa ja siirryn eteenpäin omalle uudelle Marjorie Of  Love –blogilleni. Se on aika erilainen kuin SPORTTIKAKKOSET, mutta jos tykkäätte mun tyylistä kirjoittaa, arjesta inspiroitumisesta, itsensä haastamisesta tms niin kantsii tutustua myös siihen.

Kiitos, kun olette seuranneet SPORTTIKAKKOSIA ja tsemppiä kaikkien uuteen vuoteen 2015!

HAASTELAJIEN PISTEET 1-5:
Joulukuu: Niskojen itsehoito Motivus-jumpassa 5/5
Marraskuu: jumppaohjaaminen kaverille 4,5/5
Lokakuu: Kuntosali, käsitreeni 4/5
Syyskuu: Kehon huolto 3,5/5
Elokuu: Poikaystävän muutto 4/5
Heinäkuu: Body Pump 5/5
Kesäkuu: Patikointi 3,5/5
Toukokuu: Motivus Afro 5/5
Huhtikuu: Step 3/5
Maaliskuu: CoreCirquit 4/5
Helmikuu: Indoor Cycling 3,5/5. 
Tammikuu: Fiesta-tanssitunti 3/5 & +oukkidoukki-maininta


sunnuntai 7. joulukuuta 2014

Marraskuun haastelaji


Marjo:

Marraskuussa Motivuksella oli kampanja, jossa jäsenet voivat ottaa kaverinsa (jotka eivät ole ennen käyneet Motivuksella) tutustumaan kuntokeskusten tarjontaan. Minä vein kaverini Lauran kiertoharjoittelutunti Paceen, jossa tehtiin vielä lopuksi ekstra vatsat.

Olin luvannut opastaa ystävääni, koska hän oli tällaisessa jumpassa ensimmäistä kertaa. Tunnin alkua odotellessa opettaja kysyi ketkä ovat paikalla ensimmäistä kertaa. Ystäväni viitatessa hän sanoi, että sinulla on hyvä ohjaaja jo mukana, mutta lupasi opastaa tarpeen tullen. Minulle tuli tosi hyvä fiilis!

Muistan, kun aloin käydä Motivuksen jumpissa ”vakkariin” ja ohjaajat alkoivat moikkailla tai sanoivat tunnin alussa, että ”täällähän on kaikki tuttuja”. Tuli sellainen fiilis, että tänne mä kuulun!

Pacessa mennään myötäpäivään vuorotellen lihaskuntolaitteelle ja sykkeennostopisteelle. Jälkimmäinen on yleensä steppilauta tai sellainen ”pomppumatto”. Lupasin kaverilleni, että menen etunenässä, jotta hän voi ottaa mallia minusta. Kaverini on hyväkuntoinen ballerina, joten yritin ihan tosissani haastaa hänet liikesarjoilla.

Ekstra vatsalihasliikkeiden ja venyttelyiden jälkeen menimme naamat punaisina suihkuun ja höyrysaunaan. Oli kiva näyttää frendille mesta, joka on itselle niin tärkeä. Oikeastaan mun ainoa oikea harrastus! Kaveri tykkäsi jumpasta, mutta ujosteli vähän kuntosalilaitteita. Hänelle sopisi varmaan paremmin SykemuokkausBodyAttack tai joku tanssitunti.

Tässä kuussa haastan itseni kahdenteentoista lajiin ja sitten onkin taas vuosi paketissa.

HAASTELAJIEN PISTEET 1-5:
Marraskuu: jumppaohjaaminen kaverille 4,5/5
Lokakuu: Kuntosali, käsitreeni 4/5
Syyskuu: Kehon huolto 3,5/5
Elokuu: Poikaystävän muutto 4/5
Heinäkuu: Body Pump 5/5
Kesäkuu: Patikointi 3,5/5
Toukokuu: Motivus Afro 5/5
Huhtikuu: Step 3/5
Maaliskuu: CoreCirquit 4/5
Helmikuu: Indoor Cycling 3,5/5. 
Tammikuu: Fiesta-tanssitunti 3/5 & +oukkidoukki-maininta





keskiviikko 26. marraskuuta 2014

Anna mun keilaa


Marjo:

Kokosin itselleni keilatiimin Pluto Finlandin järjestämään hyväntekeväisyys keilaturnaukseen Talin keilahallille. En edes ajatellut joukkuetovereiden keilaustaitoja vaan täytin tiimin hyvillä ystävillä.

Saatiin MelodicaSkateboards:ilta paitasponssi, jolla loimme illuusion voittamattomuudesta. Fiiliskin oli loistava! Sitä siivitti Sibyllan hodarivaunu ja turnauksen bisse & siideri -sponssi

Itse keilaus ei sujunut kovinkaan hääppöisesti. Meidän tiimissä oli yksi hyvä kaataja, joka taisi olla koko turnauksen 15:sta yksilösuorituksissa. Muut olivatkin sitten tasaisen huonoja (minä aivan häntäpäässä), joten meidän joukkueen lopullinen sijoitus oli turnauksen seitsemänneksi huonoin. Osallistujia oli noin viitisenkymmentä tiimiä.

Meidän tiimi koki mielettömän keilausinnostuksen. Tietty harmitti, ettei oltu kovinkaan hyviä, mut yhdessä on kiva säheltää joten sovimme menevämme samalla porukalla keilaamaan toistekin. Tiimipaidatkin löytyy jo valmiiksi. Pääasia, että on kivaa!







tiistai 18. marraskuuta 2014

Koira, lapsi & ulkoilu!



Marjo:

Olen onnekseni viime aikoina jaksanut käydä jumppaamassa duunien lisäksi kivasti. Ei ole tarvinnut pakottaa itseään mihinkään mitä en haluaisi tehdä. Eilen menin jumppaan suihkun takia. Tietty halusin myös urheilla, mutku kodin suihkutilan oli vallannut  poikaystävän lätkäkamat sunnuntaitreenien jäljiltä niin kuntokeskus kiinnosti myös kylppärinä. Tänään on vatsalihakset kipeet ja hyvä muistelofiilis viikonloppureissusta Janakkalassa & Hämeenlinnassa.

“Onpa elämä muuttunut. Iltapäivällä pakkaan matkatavarat, koiran, lapsen, miehen ja itseni autoon, jolla huristetaan Viralaan viikonlopuks” päivitin statustani Facebookissa viime perjantaina. Mulla oli siskon koira hoidossa ja auto käytössä sen lisäksi miehen lapsi tuli viikonloppuvisiitille.

Oli tosi kivaa näyttää lapselle Hämeenlinnan nähtävyyksiä ja ulkoiluttaa iloista & uteliasta pientä koiraa. Tuli samalla tavalla outo olo, kun mennessäni pari vuotta sitten ensimmäisiä kertoja absolutistina aamujumppaan viikonloppuisin. Silloin tajusin, että on olemassa aamuihmisiä, jotka ovat käyneet jumpissa silloin, kun mä vielä nukun edellisen illan bailaamisen jäljiltä. Nytkin oltiin aikaisin liikkeellä ja vastaan tuli enimmäkseen muita lapsiperheitä. Täällä ne sit hengaa, kun mä oon siellä jumpassa.

Tykkään tosi paljon ulkoilusta, mutta en oo kuitenkaan sellainen tyyppi joka menis yksin ulos fiilisteleen. Kävelen, fillaroin ja hyötyliikun silloin kun ehdin, mutta tykkäisin käydä vieläkin enemmän käyskentelemässä luonnossa. Sellaista tapahtuu yleensä vain silloin, kun joku vie minut.. Nyt, kun tuon kirjoittaa tähän niin tajuaa kuinka tyhmää se on. Vähän niinku se leffassa käyminen yksin. Oon aina halunnut tehdä sen, mutta jotenkin ujostellut vuosikausia. Onneks menin, koska siinä ei ollut mitään pelättävää. Just kivaa! Viime viikolla kävin myös yksin lounaalla ja poistin Facebook aplikaation puhelimestani. Rauha alkaa laskeutua...

Pitää yrittää alkaa sopia kavereiden kanssa näkemiset ulkoilureiteille eikä niin usein pullakahveille. Kivaa ja energistä viikkoa kaikille!